sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Suomalaisuutta rajan takana



Tämä kirjoitus on kooste kolmesta erillisestä kirjoituksesta, mitkä tein vuoden 2016 lopussa.  Lisäksi lopussa on pieni kuvaus Udmurtian pääkaupungista Izhevskistä youtube-videon kera, sillä ovathan udmurtit sukulaiskansaamme.


11.3.Suomalaisuutta rajan takana: Seuraavana on aihe, mikä lienee tuntematonta useimmille lukijoille. Laitan tähän heti aluksi muutamia sanoja, joita seuraavassa kirjoituksessa esiintyy: Arkangeli, Aabrahaminlahti, ihmekansa ja Jaakobin joki. Kovin kuulostaa raamatullisilta nimiltä! Ja näiden sanojen pitäisi vielä olla sidoksissa suomalaisuuteen, tuntuuko erikoiselta? 

Ei ole mikään tieto kertoa, että Komin Tasavallassa ja Karjalan Tasavallassa itärajan takana asuu suomensukuisia ihmisiä. Komin ja Karjalan väliin jää laaja Arkangelin alue, josta monet eivät tiedä juuri mitään eikä se muutenkaan ole esillä julkisuudessa. Vienanmeren etelärannikolla sijaitseva 350 000 asukkaan Arkangelin kaupunki on pohjoisen Venäjän keskus ja ennen Pietarin perustamista se oli käytännössä Venäjän ainoa vientisatama. Pietarin perustamisen jälkeen sen merkitys väheni huomattavasti. Arkangeli ei ole edes kaukana, linnuntietä pitkin matkaa täältä Nurmeksesta on 660 km, vastaava matka Helsinkiin on 440 km. Maanteitse ero on sitten paljon suurempi, sillä autolla joutuu kulkemaan yli 1300 km, jos haluaa ajaa Arkangeliin.  

Arkangeli sijaitsee lähes samalla leveysasteella kuin Kajaani eli ei mitenkään kovin pohjoisessa. Tiedetään kiistattomasti, että nämä alueet ovat olleet muinoin suomalaisten tai suomensukuisten heimojen asuinalueita. Slaavien levittäytyessä alueelle viimeisen 600 vuoden aikana sinne on jäänyt tuntematon määrä suomensukuista kansaa, joten moni Arkangelin alueella asuva kantaa myös suomalaisia geenejä tietämättään. On olemassa kuvauksia alueen ihmisistä ja heidän elintavoistaan yli tuhannen vuoden takaa eri maiden kronikoissa. Tästä aiheesta löytyy paljon yksityiskohtaista tietoa Martti Haavion vuoden 1965 kirjasta ”Bjarmien vallan kukoistus ja tuho”. 

Kommunistinen Jumalan kieltävä Neuvostoliitto ei muuttanut jostain syystä Arkangelin nimeä vaan se sai säilyttää nimensä, vaikka se on mitä suurimmassa määrin suoraan Raamatusta tuleva nimi. Ark-Angel, siis arkkienkeli. Tämä arkkienkeli Mikael on myös Arkangelin vaakunassa, jossa se kukistaa vihollisen. Ennen kuin nykyistä Arkangelin kaupunkia olikaan, niin sen paikalla oli 1400-luvulla arkkienkeli Mikaelin luostari. Siitä kaupunki on saanut nimensä. Tähän aikaan alueella asui paljon vanhauskoisia ihmisiä. 

 
Arkangelin vaakuna. Arkkienkeli Mikael voittaa saatanan.

Raamatun mukaan arkkienkeli Mikaelilla on tehtävä suojella ahdistuksen aikana omaisuuskansaansa: ”Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä saakka, kuin kansoja on ollut, hamaan siihen aikaan asti.” –Dan.12:1. 

Myös Mikkelin kaupunki on saanut samasta lähteestä nimensä. Ja udmurtit, tämä suomensukuinen kansa, näkevät Udmurtian pääkaupungin 600 000 asukkaan Izhevskin keskustassa korkealla olevan arkkienkeli Mikaelin patsaan. Erikoista, eikö vain! Eikä tässä kaikki liittyen tähän Vienanmeren rannikkoon: Kun lähdetään Arkangelin kaupungista pitkin rannikkoa itää kohti, niin alue Voronovin majakasta Mezeniin saakka, matkassa ehkä noin 100 km, on nimeltään Aabrahaminrannikko. Tämäkin on mitä suurimmassa määrin raamatullinen nimi! Mutta kuka osaisi selittää, miksi sellainen sana on valittu rannikon nimeksi. Tiedetään se, että paikannimet säilyvät kaikista pisimpään muuttumattomina.

 
Arkkienkeli Mikaelin patsas korkean pylvään päällä Udmurtian pääkaupungissa Izhevskissä

Arkangelin kaupunki sijaitsee laajalla suistoalueella, johon laskee suuri Vienanjoki, venäjäksi Dvina. Se on kolmanneksi pisin Venäjän Euroopan puolella sijaitseva joki, pituus yli 740km, ja jos siihen laskeva Suhona-joki lasketaan yhteen, pituus on silloin yli 1300 km. Siihen laskee useita sivujokia, suurin niistä on Komista laskeva Vychegda, mikä virtaa Komin pääkaupungin Syktyvkarin läpi ja yhtyy Vienanjokeen Kotlasin kaupungin kohdalla. 

Suomalaisittain eniten kiinnostaa Vienajoen sivujoki Pinega, jota tutkijat pitävät suomalaisperäisenä nimenä. Se liittyy Vienanjokeen Holmogory/Kolmogoryn kohdalla noin 50 km Arkangelista etelään. Venäläisten ja viikinkien kronikoissa se on ollut legendaarinen alueen ”pääkaupunki”. Holmogory/Kolmogory on kielitutkijoiden mukaan suomalaisperäinen nimi. Muinaisissa kronikoissa sitä kuvataan paikkana, jossa oli jo 900-luvulla laajat, viljavat viljelysmaat. Aiemmin mainitussa Martti Haavion kirjassa on erinomaiset kuvaukset tästä asiasta ja tarkka kuvaus siitä paikasta, missä se sijaitsi. Tämä on helpompi käsittää jos katsoo kaksi vuotta sitten alueesta kuvattua maisemaa youtube-videon välityksellä https://www.youtube.com/watch?v=CvmLRjwY4WQ  

Asutus on varhaisista ajoista lähtien sijoittunut jokien varsille niiden kulkuyhteyksien takia, niinpä myös tämän edellä mainitun Pinega-joen (pituus yli 700 km) molemmin puolin on paljon pikkukyliä. Erityisesti tämän joen varrella on paljon suomalaisia kylien nimiä kuten Verkola, Jurola, Vonga(?), Pirinem(?), Chakola, Tsimola ja Lavela.

Jussi Konttisen kirjoittamassa ”Sankarimatkailijan Arkangeli” – kirjassa on lueteltu mm. seuraavia suomalaisia nimiä Arkangelin alueella: Hajala, Kevrola, Korkala, Lahta, Sjuzma (Sysmä), Ljamtsa (Lämsä), Muksalma, Maselga (Maaselkä) ja Kalma. Kielitutkijoiden mukaan myös seuraavat sanat ovat suomalaisperäisiä: Onega, Mezen, Kargopol ja Sura. Näistä mainittakoon, että Arkangelin alueen eteläosassa sijaitsevan Kargopolin pikkukaupungin nimi tulee todennäköisesti suomalaisesta Karhunpuoli-sanasta. 

Edellä mainituista nimistä Muksalma on pieni Vienanmeren saari kuuluen Solovetskin saaristoon. Muksalmaan liittyen on pieni juttu tästä linkistä http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/55848-merikaalimorskaja-kapusta

Korkalasta voi kertoa sen verran, että se on myös suomalainen sukunimi. Noin 800 ihmisen sukunimi on Korkala. Heitä asuu eniten Oulun ympäristössä kuten Tyrnävällä.

Ja sitten tämä Karhunpuoli eli Kargopol. Se sijaitsee Äänisen eteläosasta vajaa sata kilometriä itään. Kargopolista löytyy mukavasti tietoa wikipediasta  https://fi.wikipedia.org/wiki/Kargopol



Vienanmeri on venäjäksi Beloje more (Valkeameri). Sanalla viitataan meren puhtauteen. Historian kuluessa merellä on ollut myös muita nimiä: Solovetskin meri, viikinkien käyttämä Gandvik ja suomalaisittain tutulta kuulostava nimi Kajaninmeri. Huomataan, miten vähän väliä kohdataan suomalaisia nimiä.

Viikingit alkoivat käydä kauppaa Vienajoen alueella 900-luvulta lähtien. Viikingit kutsuivat alueen ihmisiä bjarmeiksi. Lisäksi etelästä, jopa kaukaa Aasian puolelta tultiin tekemään kauppaa bjarmien kanssa. Bjarmeilla oli myytävävä mm. turkiksia ja mursunluuta, jotka olivat arvokasta tavaraa Arabian alueella. Aiemmin mainitussa Martti Haavion kirjassa on runsaasti kuvauksia bjarmien kaupankäynnistä eri kansallisuuksien kanssa, joista viikingit ja etelän bulgaarit ovat eniten esillä. 

Viikinkien käyttämä sana bjarmit on sikäli mielenkiintoinen sana, että se muistuttaa sanaa perm. Perm on Uralin alueen portilla sijaitseva suurkaupunki ja sitä pidetään muinaisen suomalaisuuden keskuspaikkana. Jokiverkostoa katselemalla tämä ei olekaan mikään ihme. Volgan suuri sivujoki on Kama, jonka varrella Perm sijaitsee. Ja siihen virran läheisyyteen jäävät mm. udmurtien asuinalueet. Sadan kilometrin päässä Permin miljoonan asukkaan kaupungista sijaitsee pieni Kudymkar-niminen kaupunki. Siellä sijaitsee Komi-Permyak Local Lore Museum, missä sanotaan olevan runsaasti (jopa eniten) historiallista tietoa suomalaisuuteen liittyvistä asioista.

Kauppayhteydet bjarmien kanssa katkesivat, kun slaavit vallatessaan alueita itselleen katkaisivat yhteyden Volgalta Vienanjoelle. Slaavit eivät kutsuneet suomensukuisia bjarmeiksi vaan tshuudeiksi. Lopulta nämä slaavit eli venäläiset valtasivat tshuudien alueet itselleen. Jussi Konttinen kirjoittaa tästä asiasta osuvasti kirjassaan: "sukupuuttoon tshuudit eivät kuitenkaan kuolleet, vaan heidän osanaan oli sulautuminen venäläisiin. Nykyiset Arkangelin alueen venäläiset asukkaat ovat siten paitsi novgorodilaisten myös tshuudien jälkeläisiä ja näin ollen tavallaan suomalaisten 'sukukansa'." 

Tähän yhteyteen on hyvä lisätä venäläisen tunnetun kansanedustajan lausunto, minkä hän antoi marraskuussa 2017. Hän sanoi, että Täytyy ymmärtää, että puolet venäläisistä on itse asiassa suomalaisia ja suomalais-ugrilaisia.” Tällaiset sanat ovat rohkeita, vaikka ne ovatkin totta. Myös monille suomalaisille nämä tosiasiat ovat perin tuntemattomia asioita, koska niistä ei ole haluttu koskaan keskustella julkisesti.  Ilta-Sanoman kirjoituksen voi lukea tästä https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005464084.html


Mistä tulee suomalaisista käytetty sana tshuudit? Muinaisvenäläinen Nestorin kronikka kertoo v.1113: ”Tshud-kansa oli kutsumassa muiden kansojen ohella ruseja eli ruotseja Venäjälle.” (Tässä nähdään, mistä rossija tai rus-sana tulee, älä kuitenkaan sekoita ruotseja ruotsalaisiin!). Novgorodin läänin vepsäläisten nimitys on tshuhar. Kun suomalaiset ryssittelevät venäläisiä , niin venäläiset vastaavasti käyttävät  suomalaisista ja virolaisista halveksivaa nimeä tshuhna

Taneli Europeus ilmoitti v.1847 että ”Tshud johdetaan sanasta tshudo, mikä tarkoittaa ihme, kumma. Tsuudilaisia on mainion noituutensa ja muun taitonsa ja tietonsa kuin myös ihmeellisien jäännöksiensä tähden pidetty ihmeen kansana.”  Tämän mukaan me suomalaiset olisimme ihmeen kansaa! On olemassa vain yksi ihmeen kansa, mikä ilmenee Raamatun kautta ja se kansa on Israelin kansa. Ja kun on olemassa vain yksi ihmeen kansa, niin silloin me suomensukuiset kuuluisimme tähän Israelin kansaan? Tästä kansasta iso osa on vielä tunnistamatta niiden kymmenen kadoksissa olevien heimojen jälkeläisten osalta. 

Tämä selittäisi myös ne täällä pohjoisessa ilmenevät raamatulliset Vanhan testamentin sanat, joita on monissa paikannimissä, pohjoisimpana 50 km pitkä Jaakobin rajajoki, mikä on pohjoisin maaraja Venäjän ja Norjan välillä. Miksi se on rajajoki? On vain ymmärrettävä, että tämän joen itäpuoleisia alueita ovat hallinneet suomensukuiset kansat, kuten edellä kävi ilmi kerrottaessa Arkangelin alueen historiallisesta alkuperästä. Ja joen länsipuoli on ollut viikinkien asuinaluetta. Raja on kulkenut joessa jo silloin kuten tänä päivänä?

Miksi nimenä on Jaakob? Raamattua tunteva tietää, että Israel sana syntyi Jaakobista. Ja tämän kansan jälkeläisiä on hajaantunut ympäri maailmaa kuitenkin siten, että heidän olemassaoloaan ei voi vielä kukaan todeksi osoittaa. Pohjoisen Israelin kuningaskunnan (eteläinen oli Juudan kuningaskunta) häviämisestä on kulunut jo 2700 vuotta.

Arkangelin alueesta itään on suomensukuinen kansa komit, joilla on kielessä joukko lähes samanlaisia sanoja kuin meillä. Mutta mitä ajattelette komien tervehdyssanasta terve, sillä se on komiksi tsholöm? (Vokaalia ö ei lausuta kuten me lausumme, vaan se on lähempänä u-vokaalia.) Sana kuulostaa lähes samalta kuin israelilaisten shalom tervehdyssana! Eipä siihen voi antaa muuta selitystä kuin että se on kulkenut sinne pohjoiseen ihmisten mukana…

Kävimme kesällä 2016 Barentsin meren rannalla ja ajoimme Jakobin rajajoen vierellä kulkevaa tietä pitkin. Alueella ei ole mitään rajavyöhykettä, vaikka siinä sijaitsee Norjan ja Venäjän välinen raja. Raja on lähimmillään noin 10 metrin päässä. Kuvasin matkan yhteydessä kännykkäkameralla ja tein alueesta videon, minkä voi katsella tästä https://www.youtube.com/watch?v=ZdBo_slPhxU


Palaan vielä Udmurtiaan, mistä mainitsin edellä. Udmurtian tasavallan vaakunassa on kolme kannuksenpyörää eli pykäläristiä. Myos Parikkalan uudessa ja vanhassa vaakunassa on kolme pykäläristiä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Parikkalan_vaakuna

 
Udmurtian tasavallan vaakunassa on kolme kannuksenpyörää kuten Parikkalan vaakunassa.

Käydessäni kesällä 2016 Udmurtiassa kuvasin kännykkäkameralla yli puolen miljoonan asukkaan Izhevskin maisemia ja talletin ne youtube-videolle.



Sunnuntai-aamun liikenne oli vielä vähäistä. 3 min 40 s kestävällä videolla näkyy mm. seuraavia asioita: Udmurtian vaakuna ja heti sen jälkeen noin 40 metriä korkea taideteos, mikä esittää Galina Kulakovan suksia. Kulakova oli udmurtti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Galina_Kulakova
Mainittakoon tässä yhteydessä, että myös toinen kuuluisa naishiihtäjä Raisa Smetanina on Komissa asuva suomensukuinen nainen. Suurin osa venäläisistä huippuhiihtäjistä on tullut aina ja tulee yhä joko Udmurtiasta tai Komista. Mistähän tämä johtuu?

Seuraavana videolla näkyy järvi. Se ei olekaan mikä tahansa tavallinen järvi, vaan maailman suurin 12 km pitkä tekojärvi, mikä on kaivettu kokonaan lapioilla 1700-luvulla. Oppaan mukaan udmurtit eivät joutuneet sitä kaivamaan, vaan sen tekijät muut maaorjat. Järvi rakennettiin vesivoimaa varten. Järven päässä näkyy kuuluisa asetehdas, missä tehdään mm. Kalashnikov-rynnäkkökiväärit. Ja tietenkin muutamia vuosia sitten kuollut tunnettu asekeksijä Mihail Kalashnikov on päässyt patsaaseen laattojen kera.

Heti näiden jälkeen kuvassa näkyy kolme istutettua pihlajaa. Tämäkään ei ole sattumaa, sillä Udmurtiassa pihlaja on pyhä puu. Sitä se on ollut muinoin myös meille suomalaisille. Pihlajan jälkeen videolla vilahtaa arkkienkeli Mikaelin patsas korkean pylvään päässä.

Ja sitten on esillä kirkkoja. Ne on kunnostettu viimeisen päälle hyvään kuntoon, sillä nyky-Venäjää rakennetaan ortodoksisuuden perustalle. Kuinka hyvin tämä tiedetään Suomessa? Ovatko edes päättäjämme tietoisia tästä asiasta? Tämä on hämmästyttävää, kun palataan ajassa muutamia vuosikymmeniä taaksepäin. Neuvostoliiton aikana kirkoista tehtiin varastorakennuksia ja ties vaikka mitä. Tänä päivänä ns. länsimaissa kaikki kristilliset arvot ja näkyvyys pyritään häivyttämään tai jopa tuhoamaan. Venäjällä suunta on päinvastainen. Kristillisiä arvoja pyritään vaalimaan ja suojelemaan. Kenen valinta kestää, kuka romahtaa? 

Videolla näkyy kaareva penkki pikkulintujen kera. Vihkimisen jälkeen aviopari istuutuu vierekkäin penkille ja kas kummaa, luisuvat kylki kylkeä vasten…

Udmurtian tasavallan presidentin (aluejohtajan), kansanedustajien ja hallituksen komeat rakennukset ja kauniit kukkaistutukset näkyvät myös kuvissa ja niiden jälkeen on Udmurtian kansalliskirjailijan patsas. Udmurtia ja venäjä ovat tasavallan viralliset kielet. Ja koska kyseessä on tasavallan pääkaupunki, niin suuren isänmaallisen sodan 1941-1945 muistoksi palaa ikuinen tuli monien muistolaattojen ja patsaiden ympäröimänä. Mihail Kalashnikov on saanut oman patsaansa myös tälle alueelle.

Lopuksi videolla on kuvattu Izhevskin rautatieasemaa, kun odottelimme junan lähtöä kohti Moskovaa, minne oli matkaa noin tuhat kilometriä. Klo 17 lähtenyt juna ylitti Volgan ja seisoi jonkin aikaa Kazanissa klo 23 aikoihin ja saapui Moskovaan klo 10 jälkeen seuraavana aamuna. Venäjän junissa on hyvä ja helppo matkustaa. 


1 kommentti:

  1. Arkangelilaisen kalastajan poika Venäjän luonnontieteen ja kielitieteen isä Mihail Vasiljevitsh Lomonosov (1711-1765) tutki myös omien sukulaiskansojensa historiaa. Hän kirjoittaa:

    "Monet seudut, jotka ensimmäisten venäläisten itsevaltiaiden aikana olivat tsuudien asuttamia, ovat täyttyneet slaavilaisista. Osa tsuudeista on liittynyt heihin, mutta osa on luopuneet asuinsijoistaan ja muuttanut kauemmas pohjoiseen ja itään. Tämän osoittavat ne tsuudilaista syntyperää olevat, jotka perimätiedon mukaan ovat eri sukujuurta slaavilaisten kanssa, vaikka ovatkin unohtaneet oman kielensä käytön. Tästä syystä monien kylien ja jopa jokien, kaupunkien ja kokonaisten maakuntien nimet Venäjällä ovat tsuudilaista perua, mikä erikoisen selvästi pohjoisilla ja itäisillä seuduilla on tähän päivään asti nähtävissä. Huomattava on myös kielessämme yleisessä käytössä olevien tsuudinkielisten sanojen määrä. "

    VastaaPoista